Välähdyksiä uudesta todellisuudesta

Edellisestä kirjoituksesta on kulunut useita viikkoja. Kirjoitin sen aiemmin kuin olisi ollut perusteltua, mutta sormeni syyhysivät päästä korkkaamaan blogi. Koska kirjoitteluni korvaa yliopiston vaatiman matkaraportin, sisällytän tähän vaihto-opiskelun hakuprosessiin, vaihtoyliopistooni sekä opintoihini liittyviä asioita, jotka eivät sinällään puhuttele suurta yleisöä. Blogin ei ole varsinaisesti tarkoitus puhutella suurta yleisöä. Minä en sorru populismiin, tai en ainakaan tunnusta sitä. Kaltaiselleni oman elämäni päähenkilölle blogi on oiva alusta kirjoittaa itsestäni ilman, että minun täytyisi yrittää muistaa kysellä muiden kuulumisia. Voisin tietty alkaa ottaa kuvii päivän asuist mut se olis aika tylsää ku asu olis tyylii aina sama vaik ihana oiski.

Nyt kun en voi vielä kirjoitella Pietarin ihmeistä, kirjoitan hakuprosessista.

Haku lukuvuoden 2015-2016 vaihto-opintoihin ulkomaille alkoi alkuvuodesta 2015. Netissä täytettiin lomake, jossa ilmaistiin vähintään kaksi mieleisintä yliopistoa ja luotiin opiskelusuunnitelma. Opiskelusuunnitelmaan listasin kaikki kurssit, joita haluaisin suorittaa vaihto-opiskelun aikana. Hain kahteen pietarilaiseen yliopistoon: Pietari suuren valtiolliseen polyteknilliseen yliopistoon sekä paljon tylsempään UNECONiin, jonka nimen etymologiaan en ole perehtynyt. Oikeasti se halusin ainoastaan polyteknilliseen, jota kutsutaan Pietarissa tuttavallisemmin politehiksi. Kyseisestä opinahjosta vieraili delegaatio LUT:issa markkinoimassa yliopistoaan. Ensivaikutelma kyseisestä yliopistosta oli jopa varsin moderni ja länsimainen. Asian todellinen laita paljastuu kyllä kuluvan vuoden aikana.

Kummankaan yliopiston sivuilta en löytänyt listaa mahdollisista kursseista. Lähetin sähköpostia molempien yliopistojen kansainväliselle puolelle ja politehistä sain heti kattavan ja ystävällisen vastauksen, jossa oli linkki valittavissa oleviin kursseihin. UNECONista minulle ei koskaan vastattu, mutta sain kurssilistoja parilta LUT:n opiskelijalta, jotka olivat opiskelleet UNECONissa edellisenä lukuvuonna. Näin sain listattua kursseja hakemuslomakkeeseen. Polyteknillisen yliopiston kurssien aiheet vaikuttivat samantyyppisiltä LUT:n energiatekniikan kurssien kanssa. UNECON ei ole teknillinen yliopisto, joten jouduin valitsemaan sieltä humanismilta haiskahtavia kursseja kuten Russian Youth Subcultures. Sinänsä muutama huuhaakurssi ei minua haittaisi politehissä. Vaihto-opiskeluni tarkoitus ei ensisijaisesti ole saavuttaa suuria akateemisia päämääriä, vaan oppia venäjän kieltä sekä venäläisten kanssa toimimisen kansallisia erityispiirteitä.

Kun opiskelusuunnitelmat olivat valmiit, jouduin häiritsemään koulutusohjelman johtajaa, joka on professorismerkkinen mies. Tämä tuntui minusta hyvinkin turhalta, koska laatimieni suunnitelmien arvo on vähäinen ja lähinnä byrokratiaa palveleva. Opiskelusuunnitelman eteen nähty vaiva ei tuntunut mielekkäältä, koska minulle oli korostettu, että pääsyni polyteknilliseen yliopistoon olisi käytännössä varmaa. Lisäksi lukujärjestysmuutokset lienevät Venäjällä todennäköisiä.

Hakuajan päätyttyä LUT:n vaihto-opiskelijoiden nimityksistä päättävä elin piti kokouksen, jossa minut valittiin lähteväksi ensi lukuvuodeksi Pietarin polyteknilliseen yliopistoon. Tietääkseni olin ainoa hakija yliopistostamme. Eräs yöelämän venäjään syvällisesti perehtynyt toverini ui kuitenkin syvemmissä vesissä ja haki Moskovaan. Toivotan hänelle menestystä kaikissa toimissaan.

Kun minut oli nimitetty LUT:n ”viralliseksi ehdokkaaksi” Politehiin, alkoi vaihtoyliopiston hakuprosessi. Täytin monenlaisia kuponkeja, tilasin dokumentin tähänastisista opintosuorituksista sekä kirjoitin motivaatiotani huokuvan kirjeen, jotka kaikki lähetettiin Pietariin LUT:n kansainvälisen toimiston välityksellä. Vaihtoyliopisto mahdollisti erillisen taloudellisen tuen hakemisen, mutta jätin sen väliin, koska en uskonut voivani saavan sitä Suomen opintotukijärjestelmän sekä LUT:n antaman 2500 €:n apurahan takia. Lisäksi minun olisi pitänyt käydä virallisessa venäjän kielen testissä. Yliopistolta saamani apuraha ei minun käsitykseni mukaan ole kokonaan yliopiston maksamaa, vaan liittyy yhteistyöhankkeeseen LUT:n ja Pietarin alueen yliopistojen välillä. Olen luonnollisesti kiitollinen apurahan suuruudesta. Sille on käyttöä, koska maksamme avovaimoni kanssa nyt vuokraa Suomessa sekä Venäjällä. Lisäksi viisumeihin, vakuutuksiin, rokotukseen sekä matkoihin saa kulumaan rahaa. Pahoin pelkään, ettei Pietarissa saa ruokailtuakaan koulupäivän aikana yhtä halvalla kuin Suomessa.

Vaihtoyliopiston vaatimat asiakirjat oli lähetetty toukokuun puoleen väliin mennessä. Tästä alkoi odottelu, joka huipentui saadessani kutsun ensi lukuvuoden vaihto-opiskelijoiden Facebook-ryhmään juhannuksen tienoilla. Tässä vaiheessa aloin olla vakuuttunut, että minut todella on hyväksytty yliopistoon. Vielä oli edessä loppuvastus: Venäjän viisumiviranomaiset. Viisumikutsun saamisessa kesti. Facebook-ryhmässä ilmeni selvää levottomuutta, koska kaikki halusivat viisumin ripeästi. Olen herkästi stressaantuvaa sorttia ja aloin itsekin turhautua koko prosessiin. Venäläinen todellisuus alkaa valjeta.

Sain viisumikutsun elokuun alkupuolella, alle kuukausi lukuvuoden alkamisesta. Kutsun liitteeksi piti hankkia todistukset matkavakuutuksesta sekä siitä, ettei minulla ole HIV:iä. Sain ajan verikokeeseen nopeasti YTHS:ltä ja venäjänkielinen todistus tuli alle viikossa. En voi olla kuin tyytyväinen YTHS:n ripeyteen. Laskuakaan en ole vielä nähnyt. Kiikutin viisumikutsun, vaihtoyliopiston kirjeen, viisumihakemuksen passikuvalla, vakuutustodistuksen, HIV-todistuksen ja passini Lappeenrannan viisumikeskukseen tiistaina 11.8. Viisumin pitäisi olla valmis 18.8. En usko sitä todeksi ennen kuin se on kädessäni.

Yliopiston preparation week eli opintoihin valmistava viikko piti alkaa Pietarissa maanantaina 23.8. Facebook-ryhmään tuli kuitenkin ilmoitus, että asuntolassa on putkiremontti, ja että Pietariin kannattaa tulla vasta syyskuun ensimmäisellä viikolla. Viivästyminen ei tulisi haittaamaan opintojamme. Lisäksi viestissä todettiin sinänsä positiivisesti, että remontin aiheuttama viivästys ei meitä juuri haittaa, koska viisumikutsujen saapuminen vaikuttaa viivästyvän joka tapauksessa. Olen yllättynyt siitä, kuinka sujuvasti ja rennosti kommunikointi politehin henkilökunnan kanssa on sujunut. Myös itseironiaa on havaittavissa. Tämän tekstin seassa vilahtelevat kuvat on poimittu saamistamme sähköpostiviesteistä sekä Facebook-ryhmästämme.

Lähtö alkaa olla lähellä. Hyppään Allegron kyytiin todennäköisesti 31.8. tai 1.9. Varmistan asuntolaan pääsyn vielä edeltävällä viikolla. Reissu on jännittänyt niin, että olen nukkunut koko kesän huonosti ollessani yksin Lappeenrannassa. Avovaimoni on kesätöissä eri puolella Suomea kuin minä itse, mikä on oikeastaan toiminut pehmeänä laskuna vaihto-opiskeluvuoteen. Hän on suhtautunut vaihtoon lähtemiseeni kiitettävän hyvin. Onhan lähdöstä puhuttu jo usean vuoden ajan. Suunnitteilla on, että avovaimoni tulee käymään Pietarissa joitakin kertoja vaihto-opiskeluni aikana. Ajattelimme viettää ainakin uuden vuoden Pietarissa, jolloin siellä lienee karnevaalitunnelmaa kerrakseen.  Itse aion tulla Suomeen jouluksi.

Tämä viikko menee kertausharjoituksessa. Se on hienoa.

Lopuksi ripaus huumoria.